Useamman koneen kytkeminen ja reititinlaitteet Lnetissä

Yksittäisen tietokoneen voi kytkeä Lnetiin suoraan kaapelilla. Oman langattoman verkon rakentamiseksi tai useamman koneen kytkemiseksi (solut ja yksiöt) tarvitset erillisen reititinlaitteen.

Reititinlaitteet

Lnetiin voi kytkeä useampia koneita käyttäen tavallista kotikäyttöön suunnattua reititintä. Useimmissa reitittimissä on WLAN-toiminnallisuus (langaton tukiasema), jolla saat myös kannettavat tietokoneet, kännykät ja tabletit verkkoon.

Huomaa kuitenkin reitittimen kytkennässä että liität laitteen verkkoon sen Internet-yhteydelle tarkoitusta portista. Portissa on yleensä merkintä "WAN" (Wide area network) tai "Internet", ja se on useissa laitteissa sininen.

Lyhenteellä "LAN" (Local area network) merkityt portit on tarkoitettu omille laitteillesi, eikä niitä tule kytkeä asuntoosi tulevaan Lnet-liittymään (seinärasiaan). Reititin tarjoaa sisäverkon (LAN) porteissaan erinäisiä palveluja, mm. verkko-osoitten jakoa (DHCP), ja sen tarjoaminen Lnetin suuntaan sotkee verkon toiminnan muille käyttäjille. LAN-portistaan verkkoon kytketty reititin ei muutenkaan toimi suunnitellulla tavalla, vaan sisäverkkosi yhdistyy suoraan muuhun Lnetiin ilman reitittimen tarjoamaa palomuuria.

Nämä oman sisäverkkosi käyttöön tarkoitetut LAN-portit ovat yleensä keltaisia, ja niitä on monesti useampi rinnakkain.

» Älä kytke Lnetiin reitittimen LAN-portteja (usein keltaiset)

» Liittymät, joissa havaitaan väärin kytkettyjä reititinlaitteita, suljetaan

Huomaa myös, että ADSL/VDSL-yhteyksille tarkoitettuja laitteita ei yleensä ole suunniteltu siten, että niitä voisi käyttää oikein Lnetissä, koska käytetty yhteystekniikka on erilainen. DSL-reitittimet on suunniteltu siten, että yhteys ulkomaailmaan tulee lankapuhelinverkon kautta, eikä Lnetissä käytetä puhelinverkon päälle rakentuvia yhteyksiä.

DSL-reitittimien lähiverkkoliittimet ovat siis omille laitteillesi tarkoitettuja (LAN). Samoin kuin yllä, LAN-porttien kytkeminen aiheuttaa häiriöitä verkon muille käyttäjille, ja ongelmia tuottavat liittymät suljetaan.

» Älä käytä ADSL/VDSL -modeemeja Lnetissä

Yllä mainitut värikoodit ovat ohjeellisia, joissakin laitteissa käytetään eri värejä. Tutustu laitteesi ohjekirjaan, jonka pitäisi kertoa mikä portti kuuluu kytkeä mihinkin.

Joissakin ADSL-reitittimissä on mahdollisuus käyttää yhtä verkkoliitännöistä Internet-yhteydelle DSL-yhteyden sijaan. Tällöin yleensä yksi porteista on merkitty esim. "LAN/WAN". Tälläisiä laitteita voi käyttää Lnetissä, jos ne on konfiguroitu oikein. Valitettavasti monilla (varsinkin Elisan liittymiin tarkoituilla) laitteilla käytettävän verkkoyhteyden tunnistaminen ei toimi automaattisesti, jolloin ainakaan pelkkä kaapelin kytkeminen ei riitä siihen että laite toimisi oikein.

» Ole varovainen sellaisten laitteiden kanssa, joissa on jaettu LAN/WAN-portti

Esimerkkilaitteiden kytkentöjä

Esimerkkinä kuva erään reitittimen liitännöistä. Sininen liitäntä on verkkoyhteydelle tarkoitettu WAN-liitäntä, keltainen neljän liitännän rypäs käyttäjän laitteille tarkoitetut LAN-liitännät.

Langattomat verkot

Langatonta tukiasemaa asentaessa ota huomioon, että langattoman verkkosi tulee olla salattu, jotta muut eivät pääse käyttämään sitä (tahallaan tai tahattomasti). Lnet-yhteyden jakaminen muille kuin asuntosi asukkaille on käyttösääntöjen vastaista ja siis kiellettyä. Suositeltava salausmenetelmä on WPA2-PSK, ja salasanaksi kannattaa valita sellainen, joka ei ole arvattavissa (satunnaiset kirjainyhdistelmät ovat ihan hyviä, niitä saa mm. random.orgista). Omille koneillehan salasana tarvitsee syöttää vain kerran joten monimutkainenkaan salasana ei vaikeuta verkon käyttöä.

PC:n käyttäminen reitittimenä

Osaava käyttäjä voi käyttää reitittimenä erillisen (langattoman) reitittimen sijaan myös tavallista PC:tä jossa on kaksi verkkokorttia. Toiminto tunnetaan Windowsissa nimellä "Internet Connection Sharing", ja Linuxissa nimellä "Source NAT".

Mikä voi mennä pieleen

Alla kaaviokuva DHCP-osoitejaon toiminnasta oikein kytketyn reitittimen ja tietokoneen välillä. Verkkoon on kytketty reititin, jonka takana tietokone.

• Reititin pyytää verkko-osoitetta käyttöönsä (WAN-porttinsa kautta), jolloin Lnetin DHCP-palvelin tarjoaa sille osoitetta Lnetin osoitealueelta (86.50.x.x). Reititin liikennöi sujuvasti Lnetin suuntaan. Kuvassa kohdat (1) ja (2)
• Reitittimen LAN-porttiin kytketty tietokone pyytää verkko-osoitetta ja reititinlaite vastaa sille, tarjoten osoitetta omasta sisäverkostaan (esim. 192.168.y.y). Kuvan kohdat (3) ja (4).
• Tietokoneen liikennöidessä verkkoon, reititin välittää liikenteen sisäverkon ja Lnetin välillä.

Kaaviokuva siitä miten DHCP-osoitejako menee pieleen kun verkossa on LAN-portistaan kytketty reititinlaite. Tällä kertaa punaisella merkitty reititin on kytketty verkkoon LAN-portistaan. Naapuriasunnon laite (oikealla oleva tietokone) yrittää kytkeytyä verkkoon.

• Tietokone pyytää verkko-osoitetta käyttöönsä. Sillä ei tässä vaiheessa ole tietoa siitä mihin se on kytketty, joten kysely välittyy kaikille verkon reitittimille. Kuvan kohta (1).
• Sekä Lnetin reititin, että väärin kytketty punainen reititin vastaavat. Laite saa kaksi osoitetarjousta. Kuvan kohta (2).
• Tässä vaiheessa on lähinnä sattumasta kiinni, kumman osoitteen laite ottaa käyttöön. Mikäli laite yrittää käyttää naapuriasunnon reitittimen käyttämää osoitetta, ei sen liikenne kulje mihinkään, sillä reitittimellä ei ole Internet-yhteyttä WAN-portistaan.
• Naapurin verkko ei toimi, ja naapurin opiskelu hidastuu.